Esimerkki 1: Osakeyhtiön verotettava tulo on 50 000 euroa ja nettovarallisuus 100 000 euroa. Yhtiössä on 1 omistaja. Osakkeita on yhteensä 100 kpl.
Verotettava tulo 50 000 euroa
Yrityksen tulovero 20 % x 50 000 euroa = 10 000 euroa
Omistaja nostaa osinkotuloa 30 000 euroa.
Yhtiö tekee ennakonpidätyksen 7,5 % suuruisena maksaessaan osinkoja:
7,5 % x 30 000 euroa = 2 250 euroa
Osakkeen matemaattinen arvo
Osakkeen matemaattinen arvo: 100 000 euroa / 100 osaketta = 1 000 euroa per osake. Yhtiössä on vain 1 omistaja, joten koko nettovarallisuuden määrä 100 000 euroa on pääomatulon laskennan perusteena (100 osaketta x 1 000 e).
Yhtiö jakaa osinkona yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta:
Osinkojen määrä on 30 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (30 000 e/ 100 000 e = 30 %).
8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta jaetaan 25 %:n veronalaiseen pääomatuloon ja 75 %:n verovapaaseen tuloon.
8 % x 30 000 euroa = 2 400 euroa, josta 25 % x 2 400 e = 600 euroa.
600 euroa verotetaan pääomatulona 30 % x 600 euroa = 180 euroa.
Loppuosa on verovapaata tuloa: 2 400 euroa – 600 euroa = 1 800 euroa.
8 %:n ylittävästä osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa.
8 % ylittävä osuus: 30 000 euroa – 2 400 euroa = 27 600 euroa
Ansiotuloa on 75 % x 27 600 euroa = 20 700 euroa. Ansiotulot verotetaan progressiivisen ansiotuloveroasteikon mukaan ja siihen vaikuttaa myös omistajan muut ansiotulot (esimerkiksi yhtiöstä saadut palkkatulot). Oletetaan, että hänen veroprosentti ansiotuloista on 27 %.
Ansiotuloverojen osuus osingoista: 27 % x 20 700 euroa = 5589 euroa.
Verovapaata tuloa on 25 % x 27 600 euroa 6 900 euroa.
Omistaja maksaa veroja osingoista yhteensä 180 euroa + 5589 euroa = 5769 euroa. Kokonaisveroprosentti 30 000 euron osingoista on 5769 / 30 000 = 19,23 %. Yrittäjälle tulee edullisemmaksi nostaa osinkoja kuin ottaa palkkatuloina sama summa.
Yhtiö on tehnyt ennakonpidätyksen 7,5 % suuruisena eli veroista 2 250 euroa on maksettu ja loput 5769 euroa – 2 250 euroa = 3 519 euroa on maksamatta ja se tulee omistajan henkilökohtaisessa verotuksessa maksettavaksi.
Esimerkki 2: Toiminimen verotettava tulo on 50 000 euroa ja nettovarallisuus 100 000 euroa. Omistaja on nostanut tilikauden aikana yksityisnostoja 30 000 euron edestä.
Yksityisnostoja ei veroteta vaan tulovero lasketaan elinkeinotoiminnan tuloksen perusteella eli 50 000 euron summasta.
Pääomatuloksi lasketaan 20 % nettovarallisuudesta
eli 20 % x 100 000 euroa = 20 000 euroa. Pääomatulojen vero on 30 % x 20 000 euroa = 6 000 euroa.
Loput verotetaan ansiotuloina progressiivisen tuloveroaseteikon perusteella.
Ansiotulon määrä on 50 000 euroa – 20 000 = 30 000 euroa.
Veroprosenttiin vaikuttaa omistajan kaikki ansiotulot.
Oletetaan, että ansiotuloveroprosentti on 27 % (omistajalla on myös muita ansiotuloja).
Ansiotulojen vero on 27 % x 30 000 euroa = 8 100 euroa.
Omistaja maksaa tuloveroa yhteensä 6 000 euroa + 8 100 euroa = 14 200 euroa. Kokonaisveroprosentiksi muodostuu 14 200 euroa/ 50 000 euroa = 28,4 %. Osakeyhtiö yhtiömuotona olisi tullut edullisemmaksi, jos yksityisnostojen sijasta omistaja olisi nostanut osinkoina vastaavan määrän.
Esimerkki 3: Toiminimen verotettava tulo on 50 000 euroa ja nettovarallisuus 0 euroa.
Pääomatuloja ei ole, koska nettovarallisuus on 0 euroa. Kaikki tulot verotetaan omistajan ansiotuloina.
Ansiotuloksi lasketaan 50 000 euroa mikä nostaa yrittäjän ansiotuloveroprosenttia edelliseen esimerkkiin verrattuna. Oletetaan, että veroprosentti nousee 30 prosenttiin (omistajalla on myös muita ansiotuloja). Tuloveron määrä on 30 % x 50 000 euroa = 15 000 euroa.
Esimerkki 4: Kommandiittiyhtiön verotettava tulo on 50 000 euroa ja nettovarallisuus 100 000 euroa. Yhtiössä on 1 vastuunalainen yhtiömies A ja 1 äänetön yhtiömies B. Äänettömän yhtiömiehen pääomapanos on 40 000 euroa ja vastuunalaisen yhtiömiehen pääomapanos 20 000 euroa. Yhtiömiehille on maksettu voitto-osuuksia 30 000 eurolla yhtiösopimuksen mukaan niin, että voitto-osuudet jaetaan suhteessa 80 % vastuunalainen yhtiömies ja 20 % äänetön yhtiömies.
Voitto-osuuksia ei veroteta erikseen vaan tulovero lasketaan yhtymän tuloksesta eli 50 000 eurosta ja se jaetaan yhtiömiesten kesken verotettavaksi heidän henkilökohtaisessa verotuksessa.Yhtiömiesten tulo-osuudet jaetaan yhtiösopimuksen mukaan.
Vastuunalaisen yhtiömiehen tulo-osuus on 80 % x 50 000 euroa = 40 000 euroa. Äänettömän yhtiömiehen tulo-osuus on 20 % x 50 000 euroa = 10 000 euroa.
Pääomatulon määrä lasketaan sen osuuden perusteella, joka yhtiömiehellä on yhtymän edellisen verovuoden nettovarallisuuteen. Äänettömän yhtiömiehen osuudeksi nettovarallisuudesta lasketaan hänen yhtiömiespanoksensa määrä.
Yhtiömies B:n pääomapanos on 40 000 euroa yhtymän nettovarallisuudesta. Hänen pääomatuloksi lasketaan 20 % hänen osuudesta yhtymän nettovarallisuuteen eli 20 % x 40 000 euroa = 8 000 euroa. Yhtiömies B:n tulo-osuus 10 000 eurosta verotetaan pääomatulona 8 000 euroa ja ansiotulona 2 000 euroa. Veron määrä pääomatulosta on 30 % x 8 000 euroa = 2 400 euroa. Oletetaan, että yhtiömies B:n ansiotuloveroprosentti on 24 %, niin ansiotulojen vero on 24 % x (10 000 e – 8 000 e) = 480 euroa. Yhtiömies B maksaa tuloveroja yhteensä 2 400 euroa + 480 euroa = 2 880 euroa. Kokonaisveroprosentiksi muodostuu 2 880 euroa/ 10 000 euroa = 28,8 %.
Yhtiömies A:n osuus yhtymän nettovarallisuudesta ei perustu pääomapanokseen niin kuin äänettömällä yhtiömiehellä vaan loput yhtymän nettovarallisuudesta (100 000 euroa – äänettömän yhtiömiehen osuus 40 000 euroa = 60 000 euroa) lasketaan yhtiömies A:n osuudeksi. Yhtiömies A:n pääomatulo-osuudeksi lasketaan 20 % x 60 000 euroa = 12 000 euroa. Hänen tulo-osuus 40 000 euroa jaetaan siis 12 000 euron pääomatuloon ja 28 000 euron ansiotuloon. Pääomatulosta maksetaan veroa 30 % x 12 000 euroa = 3 600 euroa. Ansiotulosta maksetaan veroa oman ansiotuloveroprosentin mukaan, oletetaan että se on 26 %, joten veroa maksetaan 26 % x 28 000 euroa = 7 280 euroa. Yhtiömies A maksaa tuloveroa yhteensä 3 600 e + 7 280 e = 10 880 euroa. Kokonaisveroprosentiksi muodostuu 10 880 euroa/ 40 000 euroa = 27,2 %.
Satu Makkonen 